Sami Karjalainen

Piirros: Satu Karjalainen

Valokuvauksen parissa voi toteuttaa itseään monella tavalla. Jokainen näistä seitsemästä tavasta voi tuottaa mielihyvää. Jotkut ovat selkeästi yhtä valokuvaajatyyppiä, mutta useimmat ovat välimuotoja. On tavallista, että tapa tehdä valokuvaa muuttuu ajan mukana. Näin on ainakin itselleni käynyt.

Kamerakeskeinen valokuvaaja

Kamerakeskeinen valokuvaaja eli kamerateknikko tuntee kameramerkkien erot ja viimeisimpien mallien ominaisuudet. Hän on hankkinut kameran, jossa on uusimmat ominaisuudet: mm. ultranopea automaattitarkennus ja katsekäynnistys. Hänen monet objektiivinsa ovat valovoimaisia ja piirtokyky on parasta luokkaa. Kameravarusteisiin kuluu vuodessa enemmän rahaa kuin filmeihin ja kehityksiin.

Kamerainnostus saattaa suuntautua uusien kameroiden sijaan vanhoihin. Tämä kamerakeskeisen valokuvaajan toinen tyyppi suosii Leicaa tai vastaavaa ja halveksii nykyisiä nippelikameroita, jotka eivät toimi ilman pattereita. Hän saattaa myös kerätä vanhoja kameroita. Kamerakeskeinen valokuvaaja on kiinnostunut kameroiden lisäksi muistakin vempeleistä: hänellä on kotielektroniikka viimeisen päälle.

Tämän valokuvaajan energia kuluu kuvauskaluston parissa puuhaillessa. Hän lähtee ensi viikolla - tai ensi kuussa - kuvaamaan, kun kamerakalusto on saatu ensin kuntoon

Prosessikeskeinen valokuvaaja

Prosessikeskeinen valokuvaaja eli kuvateknikko on pimiötekniikoiden asiantuntija. Hän tekee teknisesti ensiluokkaisia valokuvia. Hän nauttii siitä, että saa tehdä kaiken viimeisen päälle. Hän on valokuvauksen käsityöläinen.

Tämän valokuvaajan mustavalkoprosessi ei ole pelkkä kehitys-keskeytys-kiinnitys, vaan siihen sisältyy useita muita vaiheita, joilla varmistetaan kuvan säilyvyys. Muovipaperia hän ei suostu käyttämään. Joku vanha vedostusmenetelmä voi sen sijaan sopia hänelle. Hän saattaa valottaa kuvatessa hieman ali tai yli ja kehittää filminsä hieman yli tai ali, koska sävyala toistuu hänen mukaansa näin parhaiten.

Tämä valokuvaaja käyttää kenties palkkikameraa tai ainakin keskikoon kameraa, koska hän haluaa kuviltaan teknistä laatua. Palkkikoolle ominainen hidas työskentelytapa myös miellyttää häntä. Hän on vakioinut työskentelymenetelmänsä - ja ehkä myös valokuvansakin.

Kilpailukeskeinen valokuvaaja

Kilpailukeskeinen valokuvaaja osaa sommitella ja paljon muutakin. Hän tietää millaisilla kuvilla pärjää kilpailuissa ja vieläpä senkin, millaisia kuvia kannattaa lähettää mihinkin kilpailuun.

Tällä valokuvaajalla on kotonaan iso kasa tavaroita, jotka ovat tulleet palkintoina kilpailuista, mutta joille ei ole löytynyt käyttöä. Hän on kiinnostunut valokuvakilpailujen lisäksi muustakin kilpailemisesta.

Kilpailukeskeisen valokuvaajan ajasta suurin osa menee kuvien valitsemiseen ja lähettelyyn. Jos valokuvaukselle ei jää enää aikaa, hän osallistuu kilpailuihin vanhoilla kuvilla.

Albumikeskeinen valokuvaaja

Albumikeskeinen valokuvaaja kuvaa runsaasti muistokuvia. Hän on tallentanut läheistensä elämän virstanpylväät ja onnen hetket. Ensimmäisen lapsen synnyttyä muistokuvien kuvaaminen on runsaampaa kuin milloinkaan muulloin, mutta hänellä on albumillinen kuvia kustakin lomamatkasta, jokaisesta kesästä ja jokaisesta joulusta. Albumit ovat huolella koottuja ja hyvässä järjestyksessä.

Yhdistyskeskeinen valokuvaaja

Yhdistyskeskeinen valokuvaaja hoitaa kamerakerhon tai muun valokuvauksen parissa toimivan yhdistyksen puheenjohtajuutta, sihteerin tehtävää tai vastaavaa. Tästä hänellä on vuosien kokemus. Hänellä saattaa olla luottamustehtäviä muissakin yhdistyksissä.

Hän on kuvannut aiemmin aktiivisemmin, mutta viime aikoina ei kuvaukseen ole jäänyt juurikaan aikaa. Hän saattaa sen sijaan opettaa alkeita aloittelijoille.

Näyttelykeskeinen valokuvaaja

Näyttelykeskeinen valokuvaaja työskentelee pitkälle tähtäimellä omien projektiensa parissa. Hän tekee kuvakokonaisuuksia, jotka hän pyrkii julkaisemaan näyttelynä, kirjana tai muuten. Yhden teossarjan tekemiseen saattaa kulua vuosia. Kun näyttely on valmis, hän saa nimensä lehteen ja voi esiintyä avajaisissa viinilasi kädessä. Tämä on näistä valokuvaajista se, joka todennäköisimmin hakeutuu lisäoppiin kehittääkseen kuvailmaisuaan.

Puhekeskeinen valokuvaaja

Puhekeskeinen valokuvaaja on taiteilijanero, jota ei ole vielä löydetty. Hän on lukenut taiteilijaelämänkertoja ja pari taidefilosofista teosta. Hän jaksaa istua taiteilijaravintolassa aamuyöhön asti keskustelemassa siitä, mikä on taidetta ja voiko valokuvaaja olla objektiivinen.

Tämä valokuvaaja on akuutissa rahapulassa vienyt kameransa panttilainaamoon, mutta heti kun hän saa sen takaisin, hän aikoo tehdä teoksia, jollaisia eivät tee kuin suuret lahjakkuudet.

(Julkaistu Kameralehdessä 8/98)